 |
| Vilaus toimiston parvekkeesta ja 12. kerroksen näköalasta |
Kulttuurierot - ne on jotain sellasta, mitä oon tässä viime aikoina pohtinut aika paljon. Erilaisia kulttuurillisia eroja ei osaa ajatella sen enempää ennen maailmalle lähtöä siellä koto-Suomessa. Itse lähinnä vaan ajattelin, ettei ne erot nyt niin suuria voi olla ja ihmisiähän tässä kaikki ollaan, joten toimeen tulee aina. Vaikka olen kaiken lisäksi vaihdellut oleskelumaata/-maanosaa viimeisen puolentoista vuoden aikana muutamaankin otteeseen, tätä aikasemmin erityisesti sosiaaliset kulttuurierot eivät ole puhuttaneet mua yhtä paljon kuin tällä hetkellä.
 |
| No koska smoothieillakin on pipot (muts [möts]) Hollannissa |
Oleskelin Amsterdamissa jo aiemmin seitsemisen kuukautta, joten miten nää erot nyt tässä vaiheessa nousevat esiin näin rajusti? Kai sitä silloin aikasemmin eleli onnellisen autuaana eristyksessä sen kummemin kohtaamatta kunnon hollantilaista sosiaalista kulttuuria ja erityisesti nimenomaan työkulttuuria. No nyt olen ainoana ulkomaalaisena osana hollantilaista firmaa, jossa mua testataan ja koetellaan oikeen rankalla kädellä!
 |
| Tällä reseptillä menee läpi maanantait: siemaus kahvia ja mausteeksi menevää musiikkia |
Olen useaan otteeseen kuullut, kuinka Hollanti voi olla todella vaikea maa kotiutua, erityisesti sosiaalisessa mielessä. Tavallaan päälle päin tää meno voi olla suomalaiselle aika ihanteellinenkin: ihmiset eivät ole mitään ylisosiaalisia, positiivisuuden multihuipentumia eikä edes small talkkia tarvitse sen pahemmin vääntää. Saat tallailla aika rauhassa ja hissukseen virran mukana. Mahtavaa! Mutta... Se kuuluisa mutta. Vaikkei koko ajan tarvitsekaan löpistä turhan päiväisiä, silloin kun puhutaan niin sitten puhutaan rinta rottingilla, itsevarmasti, ilmaistaan mielipiteet suoraan ja ytimekkäästi. Täällä ei turhaan ujostella, vinguta ja vikistä, ei ainakaan vilkuilla varpaisiin kesken lauseen tai myönnellen nyökytellä mukana. Täällä saa ja pitää vilautella itsevarmuutta ja rennon rempseää luonnetta.
 |
| Tältä näytti työpäivän jälkeen tossa pari päivää sitten. Ps. Hollannissa on jännää arkkitehtuuria, erityisesti uudemmilla alueilla! |
Eli suoraan sanottuna Hollanti on aika hempsutin vaikea kulttuuri. Ei saa olla ujo, muttei puheliaskaan. Ei saa olla epävarma, mutta ei saa kuitenkaan mennä turhan rönsyilevään egoiluunkaan. Jalat pitää pysyä maan pinnalla ja vastata varmasti ja kuuluvasti kun kysytään. Noh, mun vanhemmathan varmaan nyt siellä naureskelee, että mitähän niiden hissukseen suputtelevalle tyttärelle täällä käy...
No katotaan, katotaan. Eiköhän se volyymi ja itsevarmuus nouse tässä viikkojen ja totuttelun mittaan!
 |
| "Taideräpsy" työpaikan edestä. Toi olisi oiva lokaatio muotikuvaushäppeningille! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti